[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.4.7″ background_color=”rgba(0,0,0,0)” use_background_color_gradient=”on” background_color_gradient_start=”#FFEBC1″ background_color_gradient_end=”rgba(0,0,0,0)” background_color_gradient_direction=”183deg” background_color_gradient_end_position=”69%” background_color_gradient_overlays_image=”on” background_image=”http:\/\/www.ourancient.eu\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/Muinaisen-Sarsan-Salaisuudet-ilmeen-luonnos1.001.jpeg” height=”416px” height_tablet=”223px” height_phone=”175px” height_last_edited=”on|phone” custom_margin=”0px||||false|false” custom_padding=”179px||0px||false|false” filter_saturate=”110%” bottom_divider_style=”ramp2″ bottom_divider_color=”#ffffff” bottom_divider_height=”218px” bottom_divider_height_tablet=”152px” bottom_divider_height_phone=”115px” bottom_divider_height_last_edited=”on|phone” hover_enabled=”0″ locked=”off”][et_pb_row _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ text_font=”Snell Roundhand||||||||” text_text_color=”#ffffff” text_font_size=”73px” text_letter_spacing=”10px” header_font=”Snell Roundhand||||||||” header_text_color=”#FFFFFF” header_font_size=”94px” custom_margin=”-170px||||false|false” hover_enabled=”0″ header_font_size_tablet=”85px” header_font_size_phone=”71px” header_font_size_last_edited=”on|phone” header_letter_spacing_tablet=”” header_letter_spacing_phone=”4px” header_letter_spacing_last_edited=”on|phone” header_line_height_tablet=”0.9em” header_line_height_phone=”0.8em” header_line_height_last_edited=”on|phone” text_text_shadow_style=”preset3″ text_text_shadow_color=”rgba(0,0,0,0.66)” header_text_shadow_style=”preset2″ header_text_shadow_horizontal_length=”0.04em” header_text_shadow_vertical_length=”0.04em” header_text_shadow_color=”rgba(0,0,0,0.87)” header_text_shadow_blur_strength_tablet=”0.08em” header_text_shadow_blur_strength_phone=”0.08em” header_text_shadow_blur_strength_last_edited=”on|phone”]<\/p>\n
<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_row _builder_version=”4.0.4″ custom_margin=”-1px||||false|false” custom_margin_tablet=”” custom_margin_phone=”-20px||||false|false” custom_margin_last_edited=”on|phone”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ text_font=”Snell Roundhand||||||||” text_text_color=”#474747″ text_font_size=”79px” header_text_color=”#474747″ transform_skew=”-9deg|0deg” transform_skew_linked=”off” custom_margin=”|||-87px|false|false” custom_margin_tablet=”-46px||0px|0px|false|false” custom_margin_phone=”-10px||0px|0px|false|false” custom_margin_last_edited=”on|phone” text_font_size_tablet=”53px” text_font_size_phone=”33px” text_font_size_last_edited=”on|phone” text_line_height_tablet=”0.9em” text_line_height_phone=”0.9em” text_line_height_last_edited=”on|phone”]<\/p>\n
Sarsan luonto ennen ja nyt<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ text_font=”Arial||||||||” text_text_color=”#474747″ text_font_size=”20px” header_text_color=”#474747″ transform_skew=”-9deg|0deg” transform_skew_linked=”off” custom_margin=”|||-87px|false|false” custom_margin_tablet=”|||0px|false|false” custom_margin_phone=”|||0px|false|false” custom_margin_last_edited=”on|phone” text_font_size_tablet=”17px” text_font_size_phone=”16px” text_font_size_last_edited=”on|phone”]<\/p>\n
Heikki Toivonen, professori, biologi<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ text_font=”Arial||on||||||” text_text_color=”#000000″]<\/p>\n
Kangasalla sijaitseva Sarsan alue oli monin tavoin suotuisa esihistorialliseksi asuinpaikaksi. Sarsa sijoittuu Salpaussel\u00e4lt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4n Kosken \u2013 Tampereen \u2013 H\u00e4meenkankaan saumamuodostuman (harjujakson) ja J\u00e4rvi- Suomen l\u00e4ntisen osan suurj\u00e4rvien risteyskohtaan. Harjujakson it\u00e4puolella on L\u00e4ngelm\u00e4vesi ja l\u00e4nsipuolella Roine. Ne olivat aluksi yhteydess\u00e4 harjujakson matalassa notkelmassa. My\u00f6hemmin, kun Mallasvesi \u2013 Roineen vedenpinta laski sen alettua maankohoamisen seurauksena laskea Valkeakosken Apiankosken kautta, syntyi Sarsanvirta. Vedet olivat eritt\u00e4in merkitt\u00e4vi\u00e4 kalastuksen kannalta, ja niit\u00e4 pitkin p\u00e4\u00e4si siirtym\u00e4\u00e4n et\u00e4isille er\u00e4maa-alueille. Harjujakso tarjosi hyv\u00e4t kulkuyhteydet ja oli t\u00e4rke\u00e4 riistael\u00e4inten kulkureittin\u00e4. Merik\u00e4\u00e4n ei ollut kovin kaukana. Ancylus-j\u00e4rvest\u00e4 kehittyv\u00e4n Litorinameren lahti ulottui Sastamalan Kulovedelle, vajaan 50 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Sarsan alueesta.\u00a0<\/span><\/p>\n Sarsan asutuksen arvioidaan alkaneen noin 8300 vuotta sitten. Aika sijoittuu j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeisen ajan boreaalikauteen, jolloin ilmasto l\u00e4mpeni nopeasti (ns. varhainen l\u00e4mp\u00f6kausi). Metsien valtapuuksi tuli koivun sijaan m\u00e4nty, mutta my\u00f6s lepp\u00e4 ja jalot lehtipuut (varsinkin p\u00e4hkin\u00e4pensas ja jalava) alkoivat levit\u00e4 alueelle. Aika oli suotuisaa harjukasvien levi\u00e4miselle. Monet etel\u00e4iset kasvilajit esiintyiv\u00e4t varhaisen l\u00e4mp\u00f6kauden lopulla huomattavasti nykyist\u00e4 pohjoisempana. N\u00e4it\u00e4 lajeja ovat Sarsan l\u00e4hialueilla edelleen kasvavat p\u00e4hkin\u00e4pensas sek\u00e4 er\u00e4\u00e4t ranta- ja vesikasvit (mm. varstasara, kapeaosmank\u00e4\u00e4mi, nevaimarre, sahalehti, karvalehti, kiehkura\u00e4rvi\u00e4). Maaper\u00e4 oli nykyiseen verrattuna ravinteisempaa ja j\u00e4rvet kirkasvetisempi\u00e4. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_3,2_3″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”1_3″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_image src=”http:\/\/www.ourancient.eu\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Varstasara-Carex-pseudocyperus-vanhan-Sarsanuoman-lammessa-kuva-H-Toivonen-otettu-27.8.2019-scaled.jpg” _builder_version=”4.0.4″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”2_3″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ custom_padding=”|||10px|false|false” border_radii=”off||||” border_width_left=”5px” border_color_left=”#EDAC71″]<\/p>\n Kuva 1. <\/b>N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 varstasara (<\/span>Carex pseudocyperus<\/span><\/i>) kasvaa muinaisen Sarsanvirran uomaan j\u00e4\u00e4neiss\u00e4 lammissa. Se on harvinainen Etel\u00e4-Suomessa esiintyv\u00e4 sara, jonka j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 on l\u00f6ydetty j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeisen ajan l\u00e4mp\u00f6kauden kerrostumista huomattavasti nykyist\u00e4 pohjoisempaa. Heikki Toivonen 2019. <\/span>CC BY-NC-ND-SA\u00a0<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ text_font=”Arial||on||||||” text_text_color=”#000000″]<\/p>\n Luonnonolojen kannalta Sarsan kivikautisen asutuksen parhaat edellytykset vallitsivat atlanttisella kaudella (j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeinen l\u00e4mp\u00f6kausi), 8000\u20135000 vuotta sitten. Ilmasto oli nykyist\u00e4 kosteampaa ja keskil\u00e4mp\u00f6tila 2-3<\/span>o<\/span>C nykyist\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4. Koivu, m\u00e4nty ja lepp\u00e4 olivat metsien valtapuita, mutta my\u00f6s jalot lehtipuut ja tervalepp\u00e4 olivat yleisi\u00e4. Majava, hirvi, j\u00e4nis, mets\u00e4peura olivat yleisi\u00e4. L\u00e4mp\u00f6kausi oli mets\u00e4styksen, kalastuksen ja metsien keruutuotteiden kannalta suotuisaa aikaa. Sarsan l\u00e4hivesiss\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti kasvanut mm. vesip\u00e4hkin\u00e4\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”3_5,2_5″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text disabled_on=”on|on|off” _builder_version=”4.0.4″ custom_padding=”|||10px|false|false” border_radii=”off||||” border_width_left=”5px” border_color_left=”#EDAC71″]<\/p>\n Kuva 2<\/b>. P\u00e4hkin\u00e4pensas (<\/span>Corylus avellana<\/span><\/i>) levisi Sarsan l\u00e4hiseuduille jo varhaisella l\u00e4mp\u00f6kaudella, yli 8000 vuotta sitten. Sit\u00e4 tavataan monilta paikoilta Sarsan l\u00e4hialueilta ja osa esiintymist\u00e4 on luultavasti kasvanut paikoillaan tuhansia vuosia. Kuva otettu Huutij\u00e4rven lehdosta. Heikki Toivonen 2014. <\/span>CC BY-NC-ND-SA\u00a0<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”2_5″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_image src=”http:\/\/www.ourancient.eu\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/P\u00e4hkin\u00e4pensas-Corylus-avellana-V\u00e4\u00e4ksyn-alueelta-kuva-Heikki-Toivonen–scaled.jpg” _builder_version=”4.0.4″ width=”100%” module_alignment=”center”][\/et_pb_image][et_pb_text disabled_on=”off|off|on” _builder_version=”4.0.4″ custom_padding=”|||10px|false|false” border_radii=”off||||” border_width_left=”5px” border_color_left=”#EDAC71″ locked=”off”]<\/p>\n Kuva 2<\/b>. P\u00e4hkin\u00e4pensas (<\/span>Corylus avellana<\/span><\/i>) levisi Sarsan l\u00e4hiseuduille jo varhaisella l\u00e4mp\u00f6kaudella, yli 8000 vuotta sitten. Sit\u00e4 tavataan monilta paikoilta Sarsan l\u00e4hialueilta ja osa esiintymist\u00e4 on luultavasti kasvanut paikoillaan tuhansia vuosia. Kuva otettu Huutij\u00e4rven lehdosta. Heikki Toivonen 2014. <\/span>CC BY-NC-ND-SA\u00a0<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ text_font=”Arial||on||||||” text_text_color=”#000000″]<\/p>\n L\u00e4mp\u00f6kautta seurasi viilenev\u00e4 ja kostea subboreaaliaika (5000\u20132500 v.s.) ja kostea ja viile\u00e4 subatlanttinen aika (n. 2500 v.s. \u2013 nykyaika). Kuusi saapui Suomeen ja saavutti L\u00e4nsi-Suomen vajaat 4000 v.s. Mets\u00e4t muuttuvat havupuuvaltaisiksi, jalot lehtipuut taantuivat (p\u00e4hkin\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6 oli subboreaalikaudella viel\u00e4 yleist\u00e4). Lis\u00e4\u00e4ntynyt soistuminen ja metsien havupuuvaltaisuus lis\u00e4si maaper\u00e4n happamuutta ja mets\u00e4maan maannos kehittyi nykyisenlaiseksi. Vedet karuuntuivat ja niiden humuspitoisuus lis\u00e4\u00e4ntyi. Sarsa l\u00e4hialueineen s\u00e4ilyi kuitenkin kasvuoloiltaan huomattavan suotuisana moniin muihin alueisiin n\u00e4hden. L\u00e4hialueet olivat suotuisia mm. alkavan maanviljelyn kannalta (esim. Tiihalan alue) ja vesist\u00f6yhteydet mahdollistivat edelleen p\u00e4\u00e4syn er\u00e4maihin. Sarsan alueella kasvavat vanhat kulttuurikasvit, mm. keltamo, tummatulikukka ja p\u00f6lkkyruoho ovat ainakin osaksi per\u00e4isin alkavan maatalouden ajalta.\u00a0<\/span><\/p>\n Keskiajalla Sarsanvirrasta muodostui merkitt\u00e4v\u00e4 myllykeskus, johon saavuttiin laajalta alueelta, Laukon kartanosta saakka. 1500-luvulla Kangasalle muodostui kaksi kuninkaankartanoa, mik\u00e4 lis\u00e4si ihmisen vaikutusta alueen luontoon. Vuonna 1604 vesist\u00f6jen laskusuhteet muuttuivat maankohoamisen seurauksena. P\u00e4lk\u00e4nevesi mursi uuden lasku-uoman (P\u00e4lk\u00e4neen Kostianvirta) Mallasveteen. T\u00e4m\u00e4n seurauksena my\u00f6s L\u00e4ngelm\u00e4veden lasku-uoma muuttui Sarsanvirrasta Iharinsalmeen. Sarsansalmi ja Sarsanvirta kuivuivat, Vesij\u00e4rvi kuroutui erilleen L\u00e4ngelm\u00e4vedest\u00e4 ja Sarsansalmen pohjalle syntyi V\u00e4\u00e4ksynjoki. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”2_5,3_5″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”2_5″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_image src=”http:\/\/www.ourancient.eu\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Vanhassa-Sarsanuomassa-oleva-myllyn-pohjakivi.-Kivi-on-kuiville-j\u00e4\u00e4neen-koskenpohjakivikon-kohdalla-kuva-Heikki-Toivonen-otettu-17.8.2019-scaled.jpg” _builder_version=”4.0.4″ width=”100%” module_alignment=”center”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ width=”100%” module_alignment=”center” custom_margin=”|||0px|false|false” custom_padding=”|||10px|false|false” border_radii=”off||||” border_width_left=”5px” border_color_left=”#EDAC71″]<\/p>\n Kuva 3<\/b>. Sarsanvirran kuiville j\u00e4\u00e4neen koskenpohjakivikon viereen on j\u00e4\u00e4nyt vanhojen aikojen muistoksi suuri myllyn peruskivi. Heikki Toivonen 2019. <\/span>CC BY-NC-ND-SA<\/span>.<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ text_font=”Arial||on||||||” text_text_color=”#000000″]<\/p>\n Vuonna 1604 L\u00e4ngelm\u00e4veden pinta laski n. 3 metri\u00e4 ja v. 1830 Kaivannon kanavan kaivuut\u00f6iden yhteydess\u00e4 viel\u00e4 l\u00e4hes kaksi metri\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 on ollut V\u00e4\u00e4ksyn ja Sarsan alueen kehitykselle suuri merkitys. Suuri osa\u00a0<\/span>vedenlaskun paljastamista ravinteikkaista ranta-alueista otettiin viljelysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Osa ranta-alueista kehittyi kuitenkin rantalehdoiksi ja niityiksi.\u00a0<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_image src=”http:\/\/www.ourancient.eu\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Pohtiolammen-kuva-Heikki-Toivonen-6.10.2018-scaled.jpg” _builder_version=”4.0.4″ custom_padding=”|0px||||”][\/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ custom_padding=”|||10px|false|false” border_radii=”off||||” border_width_left=”5px” border_color_left=”#EDAC71″]<\/p>\n Kuva 4. <\/b>Idyllinen Pohtiolampi on ainoa muinaisesta Sarsansalmesta j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt lampi. Kuva on otettu Pohtiolammen rannalla olevan S\u00e4\u00e4ksikeskuksen lintutornista. Heikki Toivonen 2018. <\/span>CC BY-NC-ND-SA. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ text_font=”Arial||on||||||” text_text_color=”#000000″]<\/p>\n Muinainen Sarsansalmi on nyt alavaa maa-aluetta, joka on suurelta osin viljelyss\u00e4, osin siin\u00e4 on my\u00f6s taloja, tiealuetta ja lehtomaista mets\u00e4\u00e4. Muinainen Sarsansalmen ranta on paikoin edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. V\u00e4\u00e4ksynjokeen rajoittuvalle alueella oli 1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 kalanviljelylaitos, jonka altaiden tilalle tehtiin 2000-luvun alussa lintukosteikko. V\u00e4\u00e4ksynjoen varteen syntyneet rantalehdot ovat edustavia ja syntyhistoriansa takia kiinnostavia. Sarsan \u2013 V\u00e4\u00e4ksyn alueella on my\u00f6s luontaisesti ja istutettuna jaloja lehtipuita (p\u00e4hkin\u00e4pensas, mets\u00e4lehmus, tammi), harvinaisia lintulajeja, ja sen hy\u00f6nteisfauna on todenn\u00e4k\u00f6isesti rikas. Siell\u00e4 tavataan my\u00f6s uhanalaisia lajeja. Kokonaisuutena arvioiden alue on kasvistoltaan ja linnustoltaan monipuolinen ja sellaisena hyv\u00e4 opetus- ja retkikohde.\u00a0<\/span><\/p>\n Sarsanvirran vanha uoma on maastossa n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Vanhassa uomassa on nyky\u00e4\u00e4n muutamia kapeita lampia, joiden rannat ovat paikoin soistumassa. Vuolaimman virran koskenpohjakivikko on edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, samoin vanhat maastokynnykset. Sarsanvirtaan yhteydess\u00e4 olleeseen lahdelmaan on kehittynyt kuluneiden vuosisatojen aikana Sarsansuo. Sarsanvirran loppuosa yhtyy Joutsiniemen tilan kohdalla S\u00e4kk\u00f6l\u00e4nj\u00e4rveen, joka puolestaan laskee Roineen Talviahteenlahteen. Sarsanvirran alueella kasvaa harvinaisia vesikasveja ja alueen kasvillisuuden kehitys kuluneen yli 400 vuoden aikana olisi kiinnostava tutkimuskohde (mm. mainittu Sarsansuo).\u00a0<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”2_5,3_5″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”2_5″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_image src=”http:\/\/www.ourancient.eu\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Lehtomaista-mets\u00e4\u00e4-muinaispolun-varrelta-kuva-Heikki-Toivonen-13.7.2016-scaled.jpg” _builder_version=”4.0.4″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ custom_padding=”|||10px|false|false” border_radii=”off||||” border_width_left=”5px” border_color_left=”#EDAC71″]<\/p>\n Kuva 5<\/b>. Sarsan muinaispolku muinaisen rantaviivan tuntumassa. Nyky\u00e4\u00e4n sen ymp\u00e4rill\u00e4 kasvaa lehtomaista sekamets\u00e4\u00e4. Mets\u00e4n kasvillisuus ja linnusto on monipuolista. Heikki Toivonen 2016. <\/span>CC BY-NC-ND-SA. <\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_text _builder_version=”4.0.4″ text_font=”Arial||on||||||” text_text_color=”#000000″ text_font_size_tablet=”” text_font_size_phone=”13px” text_font_size_last_edited=”on|phone”]<\/p>\n Kirjallisuutta\u00a0<\/b><\/p>\n Kalliola, R. 1973. Suomen kasvimaantiede. WSOY, 308 s.\u00a0<\/span><\/p>\n M\u00e4ntyl\u00e4, Jorma. 2005. Sarsan maisema mullistui yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4. Tiede 4\/2004. s. 50-52.\u00a0<\/span><\/p>\n Valkeakosken yl\u00e4puolinen vesist\u00f6. Mallasvesi, P\u00e4lk\u00e4nevesi ja Roine. Koonnut Kari Paunasalo. <<\/span>www.karin.kapsi.fi\/MalMe\/vesisto.htm<\/span>> (luettu 29.11.2019)\u00a0<\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.0.4″ background_enable_color=”off” use_background_color_gradient=”on” background_color_gradient_start=”#EDAC71″ background_color_gradient_end=”rgba(0,0,0,0)” background_color_gradient_direction=”360deg” background_color_gradient_end_position=”39%” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”0px||0px||false|false” locked=”off”][et_pb_row _builder_version=”4.0.4″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.4″][et_pb_image src=”http:\/\/www.ourancient.eu\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/MuinainenSarsa_aurinko.png” _builder_version=”4.0.4″ width=”14%” module_alignment=”center” max_height=”1000px” custom_margin=”0px|0px|0px|0px|false|false” custom_padding=”0px|0px|0px|0px|false|false”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luonto Sarsan luonto ennen ja nytHeikki Toivonen, professori, biologiKangasalla sijaitseva Sarsan alue oli monin tavoin suotuisa esihistorialliseksi asuinpaikaksi. Sarsa sijoittuu Salpaussel\u00e4lt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4n Kosken \u2013 Tampereen \u2013 H\u00e4meenkankaan saumamuodostuman (harjujakson) ja J\u00e4rvi- Suomen l\u00e4ntisen osan suurj\u00e4rvien risteyskohtaan. Harjujakson it\u00e4puolella on L\u00e4ngelm\u00e4vesi ja l\u00e4nsipuolella Roine. Ne olivat aluksi yhteydess\u00e4 harjujakson matalassa notkelmassa. My\u00f6hemmin, kun Mallasvesi \u2013 Roineen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":25,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-196","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ourancient.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ourancient.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/ourancient.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ourancient.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ourancient.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=196"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/ourancient.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":530,"href":"https:\/\/ourancient.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/196\/revisions\/530"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ourancient.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/25"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ourancient.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}